2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?

Tanskan lakisääteisenä aviovarallisuussuhteena on puolisoiden yhteinen omaisuus. Koko puolisoiden avioliittoon mennessä omistamasta omaisuudesta tai myöhemmin hankkimasta omaisuudesta tulee yhteistä omaisuutta. Puolisot voivat kuitenkin sopia, ettei heidän omaisuuteensa sovelleta näitä oikeussäännöksiä, ja tehdä joko täyden tai osittaisen sopimuksen omaisuuden osituksesta (katso kohta 3.1). Lisäksi lahjoittaja tai testamentin tekijä voi päättää, ettei lahjoitus tai perintö ole osa yhteistä omaisuutta. Yhteiseen omaisuuteen eivät kuulu oikeudet, jotka eivät ole siirtokelpoisia, eivätkä luonteeltaan henkilökohtaiset oikeudet, kuten tietyt tekijänoikeusmuodot ja liiketoimintaan liittyvä henkilökohtainen liikearvo, mikäli asiasta ei ole tehty muuta sopimusta. Lisäksi avioeron tai asumuseron yhteydessä tapahtuvassa osituksessa kumpikin puoliso säilyttää oikeudenmukaiset eläkeoikeutensa. Jos avioliitto on kestänyt vain lyhyen ajan, puolisot säilyttävät kaikki eläkeoikeutensa. (avioliiton oikeusvaikutuksista annetun lain 15, 16 ja 16 a pykälä ja 4 luku)

2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?

Katso kysymys 2.1.

2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?

Yleensä riittää luettelon laatiminen omaisuudesta, jota ositussopimus koskee.

2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?

Periaatteessa kukin puoliso voi hallinnoida vapaasti avioliittoa ennen hankkimaansa omaisuutta sekä avioliiton aikana hankkimaansa omaisuutta. Jos tällainen omaisuus muodostaa osan yhteistä omaisuutta, puolison on huolehdittava siitä vastuullisella tavalla. (avioliiton oikeusvaikutuksista annetun lain 16–17 pykälä) Puoliso ei voi ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa tai kiinnittää yhteiseen omaisuuteen kuuluvaa kiinteistöä, jos kyseistä kiinteistöä käytetään perheen asuinpaikkana tai jos se liittyy puolisoiden harjoittamaan liiketoimintaan. Puoliso ei voi myöskään luovuttaa, pantata tai kiinnittää puolisoiden yhteisen asunnon irtaimistoa, toisen puolison tarvitsemia työvälineitä tai lasten henkilökohtaisia tarvikkeita, jos ne kuuluvat yhteiseen omaisuuteen (avioliiton oikeusvaikutuksista annetun lain 19 pykälä). Jos puoliso kieltäytyy hyväksymästä kyseistä luovutusta, valtion aluehallinto voi hyväksyä luovutuksen, mikäli kieltäytymiselle ei ole kohtuullista perustetta. Jos edellä mainittu omaisuus luovutetaan ilman suostumusta tai lupaa, kieltäytynyt puoliso voi pyytää tuomioistuimelta luovutuksen mitätöimistä, mikäli kolmas osapuoli tietää tai kolmannen osapuolen pitäisi tietää, että luovuttamisen suorittaneella puolisolla ei ole luovuttamista koskevia valtuuksia. (avioliiton oikeusvaikutuksista annetun lain 16 ja 18–20 pykälä)

2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?

Ei.

2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?

Puoliso vastaa avioliiton aikana tai sitä ennen aiheutuneista velvollisuuksista omalla osuudellaan yhteisestä omaisuudesta ja omalla yksityisomaisuudellaan. Puolisoiden yhteisten velkojen perinnässä lainoittaja voi hyödyntää puolisoiden yhteistä omaisuutta ja puolisoiden yksityisomaisuutta. (avioliiton oikeusvaikutuksista annetun lain 25 pykälä)

Print this topic

back to top