2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?

Kun avioliitto solmitaan, puolisojen täytyy valita avio-omaisuuden hallintatapa. He voivat valita järjestelmäksi omaisuuden yhteisomistuksen, kertyneen varallisuuden yhteisomistuksen tai omaisuuden jakamisen.

Jos puolisot eivät ole valinneet avio-omaisuutta koskevaa menettelyä mennessään avioliittoon tai solmiessaan avioehtosopimuksen, oletetaan, että tällöin sovelletaan lakisääteistä yhteisomistusjärjestelyä. Sen mukaan avioliiton aikana hankittua omaisuutta pidetään puolisojen yhteisenä omaisuutena.
Yhteisomistusjärjestelmässä erillistä omaisuutta ovat seuraavat:

• henkilökohtaiset tavarat (esim. vaatteet);
• toisen puolison ennen avioliittoa omistama omaisuus;
• avioliiton aikana vastikkeettomasti saatu omaisuus (kuten lahja tai perintö);
• erillisestä omaisuudesta vaihtamalla saatu omaisuus.

Yhteisen omaisuuden ositus on mahdollista vain sen jälkeen, kun yhteisomistajuus on päättynyt (joko toisen puolison kuolemaan, avioeroon tai avioehtosopimuksen solmimiseen muun hallintatavan valitsemiseksi).

Kertyneen varallisuuden yhteisomistusjärjestelyssä ja omaisuuden jakamiseen perustuvassa järjestelyssä puolisoilla ei ole yhteistä omaisuutta.

(Viron perhelaki)

2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?

Yhteisomistusjärjestelyssä omaisuuden katsotaan kuuluvan puolisoiden yhteiseen omaisuuteen, jollei toisin todisteta.

2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?

Yhteisomistusjärjestelyssä ja omaisuuden jakamiseen perustuvassa järjestelyssä omistuksista ei tarvitse tehdä inventaariota, mutta kertyneen varallisuuden yhteisomistusjärjestelyssä se tulisi tehdä (ks. kohta 5.3.).

2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?

Yhteisomistusjärjestelyssä puolisoilla on oikeudet ja velvollisuudet yhteiseen omaisuuteen yhdessä tai toisen puolison suostumuksella. Puolisoiden yhteiseen omaisuuteen kuuluvaa irtaimistoa tai oikeuksia koskeviin sopimuksiin tarvitaan toisen puolison suostumus (suostumusta ei tarvita kiinteää omaisuutta koskeviin sopimuksiin). Puoliso voi perheen päivittäisten tarpeiden hyväksi tehdä sopimuksia yhteisestä omaisuudesta ilman toisen puolison suostumusta.

Ilman toisen puolison suostumusta tehty yhteistä kiinteää omaisuutta koskeva sopimus on mitätön.

Puolisot hallinnoivat erillistä omaisuuttaan itsenäisesti ja omalla kustannuksellaan eikä toisen puolison suostumusta tarvita. Puoliso voi luovuttaa asunnon, joka on hänen erillistä omaisuuttaan ja jota käytetään perheen asuntona tai jota toinen puoliso (ei asunnon omistaja) käyttää erikseen, ja myöntää sen käyttöoikeuden kolmannelle osapuolelle tai lopettaa asunnon käytön perusteena olevan oikeussuhteen ainoastaan toisen puolison suostumuksella, mikäli asunnon omistus on alkanut 1.1.2015 jälkeen. Ilman toisen puolison suostumusta tehty oikeustoimi ei ole pätevä. Tämä ei koske asuntoja, jotka on hankittu ennen päivämäärää 1.1.2015.

Kertyneen varallisuuden yhteisomistusjärjestelmässä puolisolle kuuluva omaisuus on hänen erillistä omaisuuttaan, jota omistava puoliso voi vapaasti käyttää (ilman toisen puolison suostumusta) huolimatta siitä, onko omaisuus saatu ennen avioliittoa vai sen aikana. Perheen asuinkäytössä olevaa tai ei-omistavan puolison käytössä olevaa asuntoa koskeviin sopimuksiin tarvitaan kuitenkin toisen puolison suostumus. Kyseisenlainen, ilman ei-omistavan puolison suostumusta tehty sopimus on mitätön.

Kumpikin puolisoista hallinnoi erillisomaisuuttaan itsenäisesti omalla kustannuksellaan.

Omaisuuden jakamiseen perustuvassa järjestelyssä omaisuuden omistussuhteiden kannalta puolisoihin suhtaudutaan kuin he eivät olisi naimisissa, ja kumpikin puolisoista hallinnoi ja käyttää omaisuuttaan itsenäisesti omalla kustannuksellaan.

2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?

Valitusta avio-omaisuuden hallintatavasta riippumatta puolisoilla on yhteisvastuullinen velvollisuus toisen puolison tekemiin sopimuksiin, jotka koskevat yhteisen talouden hoitamista lasten edun tai perheen perustarpeiden kattamisen vuoksi (esimerkiksi, jos toinen puoliso ottaa lainan perheen edun vuoksi, toinen puoliso on yhteisvastuullinen). Sopimuksen suuruus ei saa ylittää puolisoiden elinoloihin verrannollista tasoa.

2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?

Valitusta avio-omaisuuden hallintatavasta riippumatta puoliso on vastuussa toisen puolison hankkimista velvoitteista vain siinä määrin kuin toinen puoliso voi asiakirjallaan esittää tai velvoittaa.

Yhteisomistusjärjestelyssä puolisot ovat täysin vastuussa ulkopuolisille tahoille yhteisellä ja erillisellä omaisuudellaan seuraavasti:

• velvoitteet, jotka toinen puoliso on hankkinut perheen tarpeiden tyydyttämiseksi;
• toisen puolison hankkimien yhteisvastuullisten velvollisuuksien täyttäminen;
• velvoitteet, joissa puoliso on sopinut ulkopuolisen tahon kanssa vastuusta sekä erillisellä että yhteisellä omaisuudella (toisen puolison suostumus tarvitaan).

Muista velvoitteista kumpikin puolisoista vastaa omalla erillisellä omaisuudellaan ja puolikkaalla yhteisestä omaisuudesta (eli oma osuus). Velkoja voi vaatia yhteisen omaisuuden ositusta, jos todistetaan, että velallisen puolison erillisomaisuus ei riitä velvoitteiden maksamiseen.

Print this topic

back to top