2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?

Kroatian lain nojalla puolisoilla on erillistä omaisuutta ja yhteistä omaisuutta (perheestä annetun lain 247 pykälä). Yhteisellä omaisuudella tarkoitetaan kaikkea omaisuutta, jonka puolisot ansaitsevat työllään avioliiton aikana, tai kyseisenlaisesta omaisuudesta kertynyttä omaisuutta (perheestä annetun lain 252 pykälä).

Kummankin puolison avioitumishetkellä omistama omaisuus on edelleen kyseisen puolison erillistä omaisuutta. Erilliseksi omaisuudeksi katsotaan myös omaisuus, jonka puoliso saa avioliiton aikana perintönä tai lahjoituksena.

2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?

Lain mukaisesti puolisoilla on tasavertainen yhteisomistusoikeus yhteiseen omaisuuteen, elleivät he ole tehneet sopimusta, jolla heidän varallisoikeudellisia suhteitaan säädellään muulla tavoin.

2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?

Kroatian laissa ei vaadita omaisuuden luettelointia.

2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?

Yhteisen omaisuuden hallinnoinnin ja siitä määräämisen osalta on perheestä annetun lain mukaisesti sovellettava omistajuudesta ja muista omaisuuteen liittyvistä oikeuksista annetun lain 37–46 pykälää.

Yhteisen omaisuuden osalta on tärkeätä erottaa toisistaan tavanomaiset ja poikkeukselliset hallinta-asiat. Molemmissa tapauksissa vaaditaan toisenkin puolison suostumus, mutta poikkeuksellisten hallintatoimien yhteydessä suostumus on annettava nimenomaisesti, kun taas tavanomaisten hallintatoimien yhteydessä oletetaan, että toinen puoliso on antanut suostumuksensa, ellei toisin todisteta (perheestä annetun lain 251 pykälä). Suostumuksen puuttuminen tavanomaisten hallinta-asioiden yhteydessä ei vaikuta hyvässä uskossa toimivan kolmannen osapuolen oikeuksiin ja velvollisuuksiin (perheestä annetun lain 251 pykälä). Tavanomaiset hallinta-asiat liittyvät omaisuuden tavalliseen ylläpitoon (esimerkiksi auton korjaus tai särkyneen ikkunalasin vaihtaminen uuteen) ja omaisuuden käyttämiseen sen tavalliseen käyttötarkoitukseen, mikäli kyseisistä toimista ei aiheudu merkittävän suuria kustannuksia ja mikäli ne oletetaan suoritettavan puolisoiden hyväksi.

Poikkeuksellisia hallinta-asioita ovat seuraavat: suurimittaiset korjaukset, omaisuuden luovutus, vuokraus yli vuoden ajaksi, kiinteän omaisuuden kiinnitys tai irtaimen omaisuuden panttaaminen, kiinteistörasitteet ja henkilökohtaiset rasitteet, kiinteistöjä koskevat velvoitteet tai oikeus rakentaa kiinteistökohteessa. Näissä asioissa vaaditaan molempien puolisoiden nimenomainen suostumus (omistajuudesta ja muista omaisuuteen liittyvistä oikeuksista annetun lain 41 pykälän 1 momentti).

Mikäli toinen puolisoista vastustaa jotakin tavanomaista hallinta-asiaa, tuomioistuin tekee asiasta päätöksen yhden tai molempien puolisoiden pyynnöstä hakemusasiaan liittyvällä menettelyllä (omistajuudesta ja muista omaisuuteen liittyvistä oikeuksista annetun lain 40 pykälän 3 momentti). Jos suostumusta ei ole saatu poikkeuksellisten hallinta-asioiden yhteydessä, puolisot voivat vaatia yhteisen omaisuuden purkamista (omistajuudesta ja muista omaisuuteen liittyvistä oikeuksista annetun lain 41 pykälän 3 momentti).

2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?

Toinen puolisoista voi määrätä omasta jakamattomasta osuudestaan yhteisestä omaisuudesta vapaasti ja ilman toisen puolison suostumusta sillä edellytyksellä, että tämä ei ole ristiriidassa kolmansien henkilöiden oikeuksien kanssa.

Perustuslakituomioistuimen alkuperäisen käytännön mukaisesti sellainen oikeustoimi, joka koskee puolisoiden yhteistä kiinteää omaisuutta ja joka on tehty vain toisen puolison suostumuksella, katsotaan mitättömäksi. Näin ollen perustuslakituomioistuin teki poikkeuksen luottamuksellisuutta koskevaan periaatteeseen maakirjarekisterin totuudellisuuden ja koskemattomuuden osalta kolmansien osapuolten hyödyksi, koska useissa tapauksissa vain yksi puolisoista on rekisteröity omistajaksi maakirjarekistereissä (päätös nro U-III-493/2002, tehty 13 päivänä lokakuuta 2004 ja päätös nro U-III-821/2007, tehty 18 päivänä kesäkuuta 2008). Kroatian tasavallan perustuslakituomioistuin kuitenkin muutti edellä mainittua kantaansa vain yhden puolison suostumuksella tehdyn oikeustoimen ehdottomasta pätemättömyydestä 14 päivänä kesäkuuta 2011 tekemässään päätöksessä nro U-III-103/2008 ja korosti, että tulevaisuudessa oikeustoimen pätevyys on arvioitava kussakin yksittäistapauksessa siten, että huomioidaan erityisolosuhteet sekä tietyn oikeustoimen kaikkien osapuolten, myös sen puolison, joka ei osallistunut kyseiseen asiaan, käytös, paras tietämys ja hyvä tahto.

2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?

Puolisoiden velkojen maksuvelvollisuuksien osalta perhelainsäädännössä viitataan kansalaisia koskevista velvoitteista annettuun lakiin, jolla säädellään kyseistä asiaa yleisesti.

Kansalaisia koskevista velvoitteista annetussa laissa määritetään velallisten velkoja koskeva yksittäinen maksuvelvollisuus ja yhteinen (yhteisvastuullinen) maksuvelvollisuus.

Mikäli vain toinen puolisoista on maksuvelvollinen (yksittäinen maksuvelvollisuus), velanmaksu on suoritettava velkojalle ainoastaan kyseiselle puolisolle kuuluvasta erillisestä omaisuudesta ja/tai kyseisen puolison osuudesta yhteisestä omaisuudesta. Jos velkoja kohdistaa ulosottotoimenpiteitä yhteiseen omaisuuteen tiettyä puolisoa koskevan rahoitusvaateen vuoksi, toinen puoliso voi käyttää ulosottolainsäädännön mukaisia oikeudellisia välineitä suojellakseen omaa osuuttaan yhteisestä omaisuudesta.

Jos kyseessä on puolisoiden yhteinen (yhteisvastuullinen) maksuvelvollisuus, kansalaisia koskevista velvoitteista annetun lain mukaisesti velka voidaan maksaa takaisin velkojalle joko puolisoiden erillisestä tai yhteisestä omaisuudesta.

Olemassa olevassa Kroatian laissa ei säädetä puolisoiden avioliittoon liittyvästä yhteisvastuusta sellaisten velvollisuuksien osalta, jotka jompikumpi ottaa vastuulleen avioliittoa tai perhettä koskevien nykyisten tarpeiden vuoksi, mutta aikaisemmin avioliittoon liittyvästä yhteisvastuusta säädettiin aiemmalla avioliitosta ja perhesuhteista annetulla lailla, jossa nimenomaisesti säädettiin, että puolisot ovat avioliittoon liittyvässä yhteisvastuussa jommankumman omaksumien, avioliittoa tai perhettä koskevista nykyisistä tarpeista aiheutuvien velvollisuuksien osalta.

Print this topic

back to top