2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?

Lakisääteisenä aviovarallisuusjärjestelmänä on yhteisomistusjärjestelmä, joka perustuu omaisuuden yhteiseen omistukseen. Tämän lisäksi sovelletaan yksinomaista omistusoikeutta sellaiseen erilliseen omaisuuteen, jonka jompikumpi puolisoista on omistanut ennen avioitumista tai jonka hän on saanut ilmaiseksi avioliiton aikana (esim. lahja tai perintö) tai joka on saatu erillisen omaisuuden perusteella (esim. korot tai tuotto)

Slovenian avioliitosta ja perhesuhteista annetun lain 67 pykälän mukaan puolisoiden yhteistä omaisuutta on kaikki omaisuus, joka on hankittu työllä tai saatu yhteisen omaisuuden perusteella avioliiton ja puolisoiden yhteiselämän aikana, riippumatta siitä, kummalla puolisolla on sen omistusoikeus. Puolisoiden yhteinen omaisuus on siis se omaisuus, joka on hankittu heidän yhteisen omaisuutensa perusteella ja sen avulla, ja/tai siihen perustuva omaisuus. Jos omaisuus tulee jaettavaksi, osuuksien katsotaan olevan yhtä suuret, ellei jompikumpi puoliso osoita, että hänellä on oikeus suurempaan osuuteen. Tällaisissa riita-asioissa tuomioistuin ottaa huomioon sekä kummankin puolison tulot että muut olosuhteet, kuten sen, miten he osallistuvat talouteen, lasten hoitoon ja yhteisen omaisuuden ylläpitoon.

Kummankin puolison yksityisomaisuutta on sellainen omaisuus, jonka hän on hankkinut ennen avioliittoa tai vastikkeetta avioliiton aikana (Slovenian avioliitosta ja perhesuhteista annetun lain 77 pykälä, 1 kohta). Arvoltaan vähäisempää omaisuutta, joka on tarkoitettu yksinomaan puolison henkilökohtaiseen käyttöön, pidetään sen alkuperästä tai hankkimistavasta riippumatta hänen yksityisomaisuutenaan (Slovenian avioliitosta ja perhesuhteista annetun lain 77 pykälä, 2 kohta).

2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?

Kaikki henkilökohtaiset tulot (myös vanhuuseläkkeenä saatavat tulot) ja kaikki puolison työstä saatavat ansiotulot sekä yhteisen omaisuuden perusteella saatava tuotto katsotaan lainsäädännön nojalla osaksi yhteistä omaisuutta. Tämä omaisuus voidaan puolison pyynnöstä katsoa erilliseksi omaisuudeksi vain, jos puoliso voi osoittaa, että omaisuus on hankittu ennen avioliiton solmimista tai sitä ei ole saatu yhteisen omaisuuden perusteella.

Puolisoihin sovelletaan lakisääteistä omaisuuden hallintatapaa (ts. puolisoiden yhteisen omaisuuden yhteisomistus ja kummankin puolison yksityisomaisuuden erillisomistus), elleivät he solmi sopimusta, jossa määrätään omaisuuden hallinnasta ja juridisista suhteista. Tässä tapauksessa heihin sovelletaan sopimuksen mukaista omaisuuden hallintatapaa.

2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?

Slovenian lainsäädännössä ei vaadita omaisuuden luettelointia.

2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?

Puolisot hallitsevat ja käyttävät yhteistä omaisuutta yhdessä ja molempien suostumuksella, elleivät puolisot ole sopineet, että jommallakummalla puolisoista on yksin oikeus hallita yhteistä omaisuutta ja luovuttaa sitä molempien puolisoiden etujen mukaisesti. Toinen puolisoista voi milloin tahansa vetäytyä tällaisesta sopimuksesta. Jos jompikumpi puolisoista luovuttaa yhteistä omaisuutta ilman toiselta tarvittavaa suostumusta, toinen puolisoista voi riitauttaa oikeustoimen, jos toimeen liittyvä kolmas osapuoli on tiennyt tai osapuolen olisi pitänyt tietää, että kyseinen omaisuus on osa yhteistä omaisuutta. Muussa tapauksessa heikompaan asemaan jääneellä puolisolla on oikeus vaatia toiselta puolisolta vain korvauksia. Puolisot eivät voi yksin luovuttaa määrittämätöntä osuuttaan yhteisestä omaisuudesta, mutta he voivat käyttää erilliseen omaisuuteen liittyviä omistusoikeuksiaan itsenäisesti.

2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?

Vain yhden puolison toteuttamat yhteiseen omaisuuteen ja perheen jokapäiväisiin tarpeisiin liittyvät oikeustoimet velvoittavat ja sitovat molempia puolisoja. Puolisot ovat yhdessä vastuussa yhteisistä velvoitteista.

2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?

Molemmat puolisot ovat yhdessä vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista, jotka liittyvät yhteiseen omaisuuteen ja avioliiton kustannuksiin. Velkojien vaateisiin voidaan vastata yhteisestä omaisuudesta, ja mikäli se ei ole riittävä, puolisoiden erillisestä omaisuudesta. Jos jommankumman puolison osuus yhteisten velkojen maksamisesta on suurempi kuin hänen osuutensa kyseisistä veloista, hän voi vaatia toista puolisoa maksamaan erotuksen. Jos vain toista puolisoa sitovien velkojen velkojat haluavat periä velat yhteisestä omaisuudesta, velkojien on ensin pyydettävä tuomioistuinta määrittämään velallisen puolison osuus yhteisestä omaisuudesta, minkä jälkeen ne voivat periä velan velalliselle puolisolle määritetystä osuudesta.

Jos ulosottomenettelyssä sallitaan toisen puolison hallitseman, yhteiseen omaisuuteen kuuluvan osuuden myynti, toisella puolisolla on etuoikeus ostaa kyseinen osuus hintaan, joka määritellään ulosottoa ja vakuuksia koskevan lain mukaisesti. Jos toinen puoliso asetetaan henkilökohtaiseen konkurssiin, asiaa käsittelevä tuomioistuin antaa konkurssipesän hoitajan esityksestä poikkeusoikeuden käyttämistä koskevan päätöksen ja määrää, että konkurssissa velkojan osuus yhteisestä omaisuudesta on puolet, ellei toinen puoliso ole hakenut oikeutta poiketa. Jos konkurssipesän hoitaja katsoo, että konkurssissa velkojan osuus yhteisestä omaisuudesta on enemmän kuin puolet, pesänhoitajan on konkurssin velkojan juridisena edustajana vaadittava, että velkojan osuuden suuruus määritellään konkurssimenettelyä varten. Jos jompikumpi puoliso on asetettu henkilökohtaiseen konkurssiin, toinen puoliso voi hakea poikkeusoikeutta osoittaakseen, että hänen osuutensa yhteisestä omaisuudesta on suurempi. Ellei toinen puoliso hae tätä oikeutta, hänen katsotaan hakeneen poikkeusoikeutta osuudesta, joka vastaa puolta konkurssimenettelyssä huomioon otettavasta omaisuudesta.

Print this topic

back to top