2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?

Lakisääteisenä aviovarallisuusjärjestelmänä on yleensä niin sanottu kertyneiden tulojen yhteisomistus. Periaatteessa tämä vastaa omaisuuden erillisomistusta. Aviomiehen tai aviovaimon omaisuudesta ei tehdä puolisoiden yhteistä omaisuutta ( Saksan siviililain 1363 pykälän 2 momentti). Sama koskee omaisuutta, jonka jompikumpi puolisoista hankkii avioliiton solmimisen jälkeen. Jos puolisoiden omaisuus kasvaa avioliiton aikana, kasvanut osuus jaetaan tasapuolisesti, jos aviovarallisuusjärjestelmä kumotaan etenkin avioeron tai jommankumman puolison menehtymisen takia. Puolisoiden oikeutta luovuttaa omaisuuttaan ei yleisesti ole rajoitettu, eivätkä puolisot ole vastuussa toistensa veloista (luovuttamista koskevat rajoitukset, katso 2.4 kohta; vastuuvelvollisuutta koskevat ehdot, katso 2.5 kohta).

2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?

Velkojien hyväksi sovelletaan (kumottavissa olevaa) olettamaa, jonka nojalla tietty omaisuus kuuluu jommallekummalle puolisoista. Tämä on erityisen olennaista pakkotoimien yhteydessä (katso 2.6 kohta).

2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?

Puolisoiden ei tarvitse luetteloida omaisuuttaan. Jos omaisuus kuitenkin luetteloidaan avioliiton aluksi ("alkuperäinen omaisuus"), avioliiton aikana kertyneet tulot on helpompi todistaa (katso 5.3 kohta). Jos alkuperäistä omaisuutta ei luetteloida, sovelletaan kumottavissa olevaa olettamaa, jonka nojalla kertyneet tulot lasketaan puolisoiden lopullisen omaisuuden perusteella ( siviililain 1377 pykälän 3 momentti).

2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?

Puolisot voivat yleensä vapaasti luovuttaa omaa omaisuuttaan avioliiton aikana, ellei sopimuksilla ole muuta määrätty.
Oman omaisuuden luovuttamisoikeutta koskevaa periaatetta on kuitenkin rajoitettu seuraavasti:

• Puoliso ei voi luopua koko omaisuudestaan ilman toisen puolison suostumusta. Oikeuskäytännön nojalla "koko omaisuudeksi" katsotaan omaisuus, joka vastaa 80:aa prosenttia omaisuutta luovuttavan puolison aviovarallisuudesta ( siviililain 1365 pykälä). Käytännössä nämä ehdot täyttyvät kiinteistöjen osalta.
• Lisäksi jompikumpi puolisoista voi luovuttaa irtaimistoa (jonka hän omistaa yksinoikeudella) vain toisen puolison suostumuksella ( siviililain 1369 pykälä). Puolisoiden yhteistä asuntoa ei katsota irtaimistoksi. Sen osalta edellä mainitun siviililain 1365 pykälän ehdot kuitenkin täyttyvät yleensä käytännössä.

Jos toinen puoliso ei anna suostumustaan etukäteen, sopimuksen soveltaminen keskeytetään ja sopimus raukeaa, kunnes puoliso antaa sille suostumuksensa ( siviililain 1366 pykälän 1 momentti). Jos suostumusta ei anneta, sopimus ei ole pätevä. Tietyissä tapauksissa perhetuomioistuin voi antaa suostumuksen siitä kieltäytyvän puolison puolesta. Jos kolmas osapuoli vaatii, että sen sopimuskumppanin on toimitettava suostumus, kyseinen suostumus on ilmoitettava kolmannelle osapuolelle kahden viikon kuluessa. Muussa tapauksessa katsotaan, että suostumusta ei ole annettu.

2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?

Jommankumman puolison sitoumukset sitovat yleensä vain kyseistä puolisoa. Jos puolisolla on oikeus tehdä sitoumuksia perheen päivittäisten tarpeiden täyttämiseksi, sitoumusten vaikutukset sitovat kuitenkin myös toista puolisoa ( siviililain 1357 pykälän 1 momentti).

2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?

Puolisot ovat vastuussa vain omista veloistaan, ellei toinen puoliso ole poikkeuksellisesti vastuuvelvollinen sellaisten sitoumusten takia, joilla varmistetaan päivittäisten tarpeiden täyttäminen (katso 2.5 kohta). Tätä erityistapausta lukuun ottamatta velkojat voivat vaatia saataviaan vain sen puolison omaisuudesta, jonka kanssa ne ovat tehneet sopimuksen tai joka on muusta syystä vastuuvelvollinen (esim. vahingonkorvausvelvollisuus).

Pakkotoimiin sovelletaan kumottavissa olevaa omistusoikeusolettamaa (katso 2.2 kohta). Oletuksena on, että jommankumman puolison hallinnassa oleva irtain omaisuus kuuluu maksuvelvolliselle puolisolle (ulosotto) (siviililain 1362 pykälä tulkittuna siviiliprosessilain 739 pykälän kanssa). Olettamusta ei sovelleta omaisuuteen, joka on osoitettu yksinomaan jommankumman puolison henkilökohtaiseen käyttöön.

Print this topic

back to top