2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?

Lakisääteisenä aviovarallisuusjärjestelmänä on yhteinen omaisuus (Italian siviililain (CC) 159 pykälä).

Lakisääteisen yhteisen omaisuuden nojalla mahdollistetaan yhteisen omaisuuden, henkilökohtaisen omaisuuden ja siirretyn yhteisen omaisuuden olemassaolo.

Puolisoiden avioliiton alkamisen jälkeen joko yksin tai yhdessä hankkima omaisuus muodostaa osan yhteistä omaisuutta. Tähän ei kuitenkaan sisälly henkilökohtainen omaisuus eikä omaisuus, joka kuuluu siirrettyyn yhteiseen omaisuuteen (CC:n 177 pykälä).

Seuraavat asiat kuuluvat henkilökohtaiseen omaisuuteen:

• a. ennen avioliittoa tai yhteisen omaisuuden järjestelmän käyttöönottoa hankittu omaisuus,
• b. avioliiton alkamisen jälkeen joko lahjoituksena tai perintönä saatava omaisuus, ellei omaisuutta ole määritelty osaksi yhteistä omaisuutta oikeaksi todistetussa lahjoitusasiakirjassa tai testamentissa,
• c. vain jommankumman puolison henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu omaisuus ja siihen kuuluvat oheistarvikkeet,
• d. puolison ammattinsa harjoittamiseen tarvitsema omaisuus,
• e. vahingonkorvauksena saatava omaisuus sekä mikä tahansa osittaiseen tai täyteen työkyvyttömyyteen liittyvä eläke,
• f. edellä luetellun omaisuuden siirrosta tai vaihdosta saatavilla varoilla hankittava omaisuus, mikäli asia on selvästi mainittu hankintahetkellä.

Mikäli mikä tahansa edellä kohdassa c, d ja f mainittu kiinteä tai irtain omaisuus, joka on rekisteröity erilliseen omaisuusrekisteriin ja hankittu avioliiton alkamisen jälkeen, halutaan rajata yhteisen omaisuuden ulkopuolelle, rajaamisesta on ilmoitettava hankintatodistuksessa ja toisen puolison on osallistuttava ilmoitukseen (CC:n 179 pykälä).

Seuraavat asiat kuuluvat siirrettyyn yhteiseen omaisuuteen:

• puolison henkilökohtaisesta omaisuudesta saadut tuotot ja hänen henkilökohtaisista toimistaan saatavat tulot, mikäli niitä on yhteisen omaisuuden purkamishetkellä (CC:n 177 pykälän b ja c momentti),
• jommankumman puolison yrityksen toimintaa varten tarkoitettu omaisuus, mikäli yritys on perustettu avioliiton alkamisen jälkeen, sekä ennen avioliittoa perustetun yrityksen arvonlisäys, mikäli sellaista on yhteisen omaisuuden purkamishetkellä (CC:n 178 pykälä).

Siirretyn yhteisen omaisuuden käsitettä sovelletaan ainoastaan yhteisen omaisuuden purkamishetkellä. Vallitsevasta lainopillisesta tulkinnasta riippuen tämä ei merkitse varsinaista tavaroiden tai oikeuksien yhteistä omistajuutta, vaan ainoastaan puolison oikeutta saada korvauksia toiselta puolisolta (omistajalta). Korvauksen arvo vastaa puolta kyseisen omaisuuden arvosta. Mikäli arvosta ei päästä sopuun, tuomari määrittää arvon.

Perinnön osalta tätä pidetään kuolleen puolison velkana, joka maksetaan eloonjäävälle puolisolle.

2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?

Jollei toisin todisteta, irtainta omaisuutta pidetään osana yhteistä omaisuutta (CC:n 195 pykälä).

2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?

Puolisoiden ei tarvitse luetteloida omaisuuttaan.

2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?

Kumpikin puoliso voi hoitaa yhteistä omaisuutta erikseen.

Tästä huolimatta muuhun kuin normaaliin omaisuuden hoitoon liittyvien toimien suorittaminen ja henkilökohtaisen nautintaoikeuden myöntämiseen tai hankkimiseen liittyvien sopimusten tekeminen kuuluvat molemmille puolisoille yhdessä. Lisäksi molemmilla puolisoilla on yhdessä edustamisoikeudet näihin asioihin liittyviä toimia koskevissa oikeudenkäynneissä (CC:n 180 pykälä).

Jos kyseessä on julkisesti rekisteröity kiinteistö tai irtaimisto, luovutustoimi (myynti ynnä muu), jota varten ei ole saatu jommaltakummalta osapuolelta mahdollisesti vaadittavaa suostumusta, voidaan mitätöidä. Kanteen voi nostaa puoliso, jonka suostumus olisi vaadittu, vuoden kuluessa päivämäärästä, jona hän sai toimesta tiedon. Joka tapauksessa kanne on nostettava vuoden kuluessa toimen rekisteröinnistä. Missä tahansa muussa tapauksessa puolison, joka toimii ilman toisen puolison suostumusta, on jälkimmäisen pyynnöstä palautettava yhteinen omaisuus tilaan, jossa se oli ennen toimen toteuttamista tai, mikäli tämä on mahdotonta, maksettava vastaava summa (CC:n 184 pykälä).

Puoliso ei voi luovuttaa omaa osuuttaan yhteisestä omaisuudesta ennen kuin yhteisen omaisuuden järjestelmä on laillisesti purettu.

Mikäli puoliso ei suostu antamaan suostumustaan tai hän on poissa paikalta tai muuten estynyt, toinen puoliso voi hankkia tuomarilta luvan tarvittavien toimien suorittamiseen (CC:n 181 ja 182 pykälä). Lisäksi tuomari voi rajata jommankumman puolisoista pois omaisuuden hoidosta, mikäli tämä on osoittautunut huonoksi omaisuuden hoitajaksi (CC:n 183 pykälä). Mikäli jompikumpi puolisoista on täysin tai osittain työkyvytön tai huono omaisuuden hoitaja, tuomari voi tehdä päätöksen omaisuuden oikeudellisesta erottelusta. Tämä on yksi peruste yhteisen omaisuuden järjestelmän purkamiselle (CC:n 193 pykälä).

Henkilökohtaisen omaisuuden ja siirretyn yhteisen omaisuuden osalta omistaja voi suorittaa kaikki hoito- ja luovutustoimet yksin (CC:n 185 pykälä).

Puolisoiden yhteistä kotia koskevia erityisiä oikeussäännöksiä ei ole, kuten ei myöskään puolisoa, joka ei omista kotia, koskevaa erityistä suojasäännöstä.

2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?

Molemmat puolisot voivat erikseen suorittaa yhteisen omaisuuden tavanomaiseen hoitoon liittyviä toimia (CC:n 180 pykälä). Yhteisellä omaisuudella vastataan perheen edun vuoksi tehdyistä sitoumuksista, vaikka puoliso olisikin tehnyt ne itsenäisesti (CC:n 186 pykälä).

2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?

Jos velkojat eivät saa kaikkia saataviaan henkilökohtaisesta omaisuudesta, yhteisellä omaisuudella vastataan velallisen puolison osuutta vastaavaan arvoon asti avioliiton alkamisen jälkeen hankituista veloista, jotka jompikumpi puolisoista on ottanut suorittaessaan muita kuin yhteisen omaisuuden tavanomaiseen hoitoon liittyviä toimia ilman toisen osapuolen suostumusta (CC:n 189 pykälä).

Jommankumman puolison henkilökohtaiset velkojat voivat periä toissijaisesti yhteistä omaisuutta velallisen puolison osuutta vastaavaan arvoon asti, vaikka velka olisikin otettu ennen avioliittoa. Vakuudettomien velkojen olleessa kyseessä yhteisen omaisuuden osalta velkaa antaneet ovat etusijalla suhteessa jommankumman puolison henkilökohtaisiin velkojiin (CC:n 189 pykälä).

Mikäli yhteinen omaisuus osoittautuu riittämättömäksi, yhteiseen omaisuuteen liittyvien velkojen velkojat voivat toissijaisesti vaatia perittäväksi kummankin puolison henkilökohtaista omaisuutta aina puoleen vaateen arvosta asti (CC:n 190 pykälä).

Print this topic

back to top