2 Onko olemassa lakisääteinen avio-omaisuutta koskevaa menettelyä, ja jos on, mitä se sisältää?
2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?
Suomen avioliittolain perusteella se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa. (avioliittolain 34 pykälä). Jolleivät puolisot ole toisin sopineet, kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen riippumatta siitä, onko omaisuus kiinteää vai irtainta omaisuutta. Avio-oikeuden kattama omaisuus (yhteinen omaisuus) ositetaan, jos avioliitto puretaan. Lahjoittaja, testamentin tekijä tai vakuutuksen ottaja voi kuitenkin määrätä, että lahjoituksen saajan, perijän tai vakuutuksen edunsaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta omaisuuteen, jonka hänen puolisonsa on saanut lahjakirjan, testamentin tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksen nojalla (avioliittolain 35 pykälä).
2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?
Jollei muuta määrätä, oletuksena on, että avio-oikeus kattaa puolisoiden koko omaisuuden.
2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?
Puolisolla on oikeus vaatia, että toinen puoliso ottaa osaa luettelon laatimiseen kumpaisenkin irtaimesta omaisuudesta. Milloin omaisuudesta tulee riita, ratkaisee oikeus, mikä todistusvoima luettelolle on annettava (avioliittolain 60 pykälä). Käytännössä luettelon laatimista ei voida välttää avioeromenettelyn aloittamisen jälkeen ja ennen yhteisen omaisuuden ositusta, koska avio-oikeuden kattaman omaisuuden arvoa ei muuten voida laskea.
2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?
Kumpikin puoliso vallitkoon omaisuuttaan (avioliittolain 36 pykälä). Puoliso ei kuitenkaan saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina, vaikka koti olisikin hänen henkilökohtaisessa omistuksessaan. Mikäli kodin omistava puoliso luovuttaa puolisoiden yhteisen kodin ilman toisen puolison suostumusta, tämä voi riitauttaa oikeustoimen. Kanteeseen liittyy rajoitus, jonka mukaan kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa oikeustoimesta (avioliittolain 38 pykälä). Jos omaisuus on puolisoiden yhteistä omaisuutta, heidän on toteutettava sitä koskevat toimet yhdessä. Jos puoliso luovuttaa tai panttaa toisen puolison suostumuksetta tälle kuuluvaa tai yhteistä irtainta omaisuutta, on toisella puolisolla oikeus lunastaa se takaisin. Jos saaja ei ollut vilpittömässä mielessä tai jos vastiketta ei oltu annettu, saakoon puoliso omaisuuden takaisin lunastuksetta. (avioliittolain 58 pykälä).
2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?
Velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toisensa puolesta (katso kohta 2.6).
2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?
Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana. Vastaavasti velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toisensa puolesta. Puolisot eivät kuitenkaan vastaa toistensa puolesta rahalainasta, jonka toinen puoliso on ottanut, eikä muusta lainasta, mikäli velkoja on tietänyt, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään (avioliittolain 52 pykälä). Velasta, jonka molemmat puolisot ovat avioliiton aikana tehneet, vastaavat he kumpikin omasta ja toisensa puolesta, ellei toisin ole sovittu (avioliittolain 53 pykälä).