2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?

Lakisääteinen aviovarallisuusjärjestelmä on yhteisen omaisuuden järjestelmä, johon viitataan myös yhteisinä ylijääminä (CC:n 1400 pykälä). Tässä järjestelmässä tehdään ero yhteisen omaisuuden ja kunkin puolison henkilökohtaisen omaisuuden välillä.

Yhteinen omaisuus koostuu hankinnoista eli omaisuudesta, joka on peräisin puolisoiden ammatistaan saamista tuloista, heidän henkilökohtaisesta omaisuudestaan saamista tuotoista ja tuloista sekä omaisuudesta, jonka kumpikin puoliso on hankkinut maksua vastaan avioliiton aikana (CC:n 1401 pykälä).

Henkilökohtainen omaisuus koostuu omaisuudesta, jonka jompikumpi puolisoista omistaa jo avioliiton alkaessa, omaisuudesta, jonka jompikumpi puolisoista on saanut avioliiton aikana perintönä tai lahjoituksena (CC:n 1405 pykälä), ja luonteeltaan henkilökohtaisesta omaisuudesta, joka on hankittu avioliiton aikana ja jonka katsotaan olevan jommankumman puolison henkilökohtaista omaisuutta (CC:n 1404 pykälä).

2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?

Siviililain 1402 pykälän nojalla mikä tahansa omaisuus, oli se sitten kiinteää tai irtainta omaisuutta, katsotaan yhteiseksi omaisuudeksi, jollei sen todisteta olevan jommankumman puolison henkilökohtaista omaisuutta lainsäädännön mukaisesti.

Siviililain 1421-1 pykälän 4 momentin nojalla sellaisen yhteisen omaisuuden katsotaan olevan molempien puolisoiden hankkimaa, josta kumpikaan puoliso ei pysty todistamaan, että hän on hankkinut sen itsenäisesti avioliiton aikana.

2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?

Luettelon laatimista koskevia säännöksiä ei ole. Notaarin laatiman luettelon laatiminen voisi kuitenkin olla suositeltavaa riita-asioiden välttämiseksi tulevaisuudessa.

2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?

Kumpikin puoliso voi hoitaa, hyödyntää ja luovuttaa omaa henkilökohtaista omaisuuttaan (CC:n 1428 pykälä) siviililain 215 pykälän rajoitusten mukaisesti. Kyseisen pykälän nojalla puolisot eivät saa itsenäisesti luovuttaa oikeuksia, joiden perusteella perheen majoitus on turvattu, tai majoitukseen kuuluvia kalusteita. Kummallakin puolisolla hallitsee itsenäisesti avioliiton aikana hankkimaansa omaisuutta (CC:n 1421 pykälä).

Puoliso ei voi luovuttaa molempien puolisoiden yhdessä avioliiton aikana hankkimaa omaisuutta ilman toisen puolison hyväksyntää (CC:n 1421-1 pykälä).

Jos jompikumpi puoliso huolehtii yksin henkilökohtaiseen omaisuuteensa kuuluvan irtaimen omaisuuden hoidosta, nautintaoikeudesta tai luovutuksesta, hänellä katsotaan vilpittömästi toimivien kolmansien osapuolien kannalta olevan oikeus tehdä oikeustoimi yksin. Tätä säännöstä ei sovelleta vastikkeettomiin oikeustoimiin. Tätä säännöstä ei sovelleta myöskään siviililain 215 pykälän 2 momentissa mainittuihin kalusteisiin tai aineellisen irtaimeen omaisuuteen, jonka voidaan jo luonteensa perusteella kuuluvan toisen puolison omistukseen (CC:n 222 pykälä).

Kumpikin puoliso vastaa omaisuutta hoitaessaan tekemistään virheistä (CC:n 1421-1 pykälän 3 momentti). Siviilioikeudellista vastuuta koskevaa oikeusjärjestelmää sovelletaan. Mikäli kyseessä on petos tai valtuuksien väärinkäyttö, voidaan tehdä hakemus jommankumman puolison yhteiseen omaisuuteen kuuluvan esineen osalta tekemän oikeustoimen mitätöimistä. Toisen puolison on tehtävä mitätöintihakemus kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hän saa tiedon oikeustoimesta. Vaatimus on kuitenkin joka tapauksessa tehtävä kahden vuoden kuluessa yhteisen omaisuuden purkamisesta (CC:n 1427 pykälä).

2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?

Kumpikin puoliso voi itsenäisesti tehdä sopimuksia, jotka koskevat kodin ylläpitoa tai lasten kasvattamista. Tässä yhteydessä hankittu velka velvoittaa puolisoja yhdessä ja erikseen. Yhteistä ja erillistä sitoumusta ei synny tapauksissa, joissa kulut ovat selkeästi kohtuuttomat suhteessa kodin elämäntyyliin, oikeustoimen käytännöllisyyteen tai turhuuteen tai sopimusosapuolena olevan kolmannen osapuolen vilpillisyyteen tai vilpittömyyteen. Yhteistä ja erillistä sitoumusta ei myöskään synny sellaisten velvoitteiden osalta, jotka liittyvät osamaksulla tehtyihin hankintoihin, mikäli niitä varten ei ole saatu molempien puolisoiden suostumusta (CC:n 220 pykälä).

2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?

Kumpikin puoliso vastaa henkilökohtaisista veloistaan (CC:n 1410 pykälä).

Henkilökohtaisten velkojen osalta velkojilla on oikeus panna oikeudenkäyntimenettely alulle velan hankkineen puolison henkilökohtaisen omaisuuden ja hänen avioliiton aikana henkilökohtaisesti hankkimansa omaisuuden osalta (CC:n 1411–1413 pykälä).

Jos kyseessä ovat jommankumman puolison itsenäisesti hankkimat velat, velkojat voivat takavarikoida koko yhteisen omaisuuden ja velan hankkineen puolison henkilökohtaisen omaisuuden. Periaatteessa velkojat eivät voi takavarikoida sen puolison henkilökohtaista omaisuutta, joka ei ole hankkinut velkaa, jolleivät puolisot hankkineet velkaa yhteiseksi henkilökohtaisesti, yhdessä tai erikseen tai jollei velan hankkinut puoliso toimi takaajana (CC:n 1412–1414 pykälä).

Print this topic

back to top