2.1. Kuvatkaa yleisperiaatteet: Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden yhteisyyden järjestelmän piiriin? Kuuluuko osa puolisoiden omaisuudesta omaisuuden erillisyyden varaan rakentuvan aviovarallisuusjärjestelmän piiriin?

Espanjassa sovelletaan useampaa kuin yhtä aviovarallisuusjärjestelmää ja säädöstä, joten nämä vastaukset koskevat erityisesti Espanjan siviililakia (lukuun ottamatta 2.7 kohtaa, jossa tarkastellaan itsehallintoalueiden lainsäädäntöä).

Sovellettavana aviovarallisuusjärjestelmänä on järjestelmä, jonka puolisot määrittävät avioehtosopimuksessa (siviililain 1315 pykälä) (yhteisomistus eli sociedad de gananciales, omaisuuden erillisomistus tai osittainen yhteisomistus). Jos sopimusta ei ole tehty, aviovarallisuusjärjestelmänä sovelletaan yhteisomistusjärjestelmää (siviililain 1316 pykälä). Järjestelmän nojalla kummankin puolison järjestelmän soveltamisaikana hankkimat etuudet ja omaisuus ovat yhteisiä, ja ne jaetaan tasapuolisesti järjestelmän rauetessa (siviililain 1344 pykälä). Järjestelmässä säädetään sekä henkilökohtaisesta että yhteisestä omaisuudesta, ja sen nojalla henkilökohtainen omaisuus voidaan määrittää yhteiseksi omaisuudeksi tai yhteinen omaisuus henkilökohtaiseksi omaisuudeksi sopimuksella, jonka puolisot tekevät virallisen asiakirjan muodossa. Henkilökohtaiseksi omaisuudeksi katsottava omaisuus luetellaan siviililain 1346 pykälässä. Henkilökohtaista omaisuutta on myös omaisuus, jonka puolisot omistavat avioitumishetkellä tai jonka he saavat maksutta avioliiton aikana.

Yhteiseksi omaisuudeksi katsottava omaisuus luetellaan siviililain 1347 pykälässä. Omaisuuden luovuttamisen osalta kumpikin puoliso voi vapaasti luovuttaa omaa omaisuuttaan, eikä hän ole vastuussa toisen puolison veloista ( siviililain 1373 pykälä).

2.2. Sisältyykö aviovarallisuusjärjestelmään lakimääräisiä olettamia siitä, miten puolisoiden omaisuus on jaettava avioliiton purkauduttua?

Omaisuuden jakamiseen sovelletaan yhteisomistusjärjestelmässä oikeudellisia olettamia. Järjestelmänä sovelletaan yhteisomistusjärjestelmää, ellei muuta osoiteta (siviililain 1361 pykälä).

2.3. Pitääkö puolisoiden luetteloida oma omaisuutensa? Jos, milloin ja miten?

Omaisuutta ja vastuita ei tarvitse luetteloida ennen avioliiton solmimista, mutta luettelointi voi olla hyödyllistä. Luettelointi on kuitenkin suoritettava yhteisomistusjärjestelmän raukeamisen jälkeen ennen omaisuuden likvidointia ( siviililain 1396 pykälä). Luettelointi on suoritettava myös siinä tapauksessa, että yhteisomistusjärjestelmä raukeaa oikeuden päätöksen perusteella ja tuomioistuimen käsiteltäväksi on jätetty riita-asia, joka koskee järjestelmän kumoamisperustetta (siviililain 1394 pykälä).

2.4. Kenellä on oikeus hallita omaisuutta avioliiton aikana? Kenellä on oikeus luovuttaa omaisuutta? Saako yksi puoliso luovuttaa/hallinnoida omaisuutta yksin, vai vaaditaanko luovutukseen toisen puolison suostumus (esim. myytäessä puolisoiden asunto)? Jos luovutukseen tarvitaan lain mukaan puolison suostumus ja puoliso luovuttaa omaisuuttaan kolmannelle hankkimatta siihen puolisonsa suostumusta, onko luovutus pätevä vai voidaanko se julistaa pätemättömäksi? Jos, niin millä edellytyksillä?

Yhteisen omaisuuden (hankintojen) hallintaa säännellään siviililain 1375–1391 pykälällä. Kumpikin puolisoista hallinnoi omaa omaisuuttaan. Puolisoiden yhteiseen asuntoon sovelletaan kuitenkin erityissäännöksiä, joiden nojalla hallintatoimiin on saatava molempien puolisoiden suostumus (siviililain 1320 pykälä). Molemmat puolisot hallinnoivat yhdessä yhteistä omaisuutta (siviililain 1375 pykälä), elleivät he ole avioehtosopimuksessa muuta määrittäneet. Periaatteessa puolisot voivat vapaasti luovuttaa henkilökohtaista omaisuuttaan avioliiton aikana.

Jompikumpi puolisoista voi hallita ja luovuttaa yhteistä omaisuutta yksin käyttäen kotitalouteen liittyviä oikeuksiaan (siviililain 1319 pykälä ja 1365 pykälä), lukuun ottamatta puolisoiden yhteistä asuntoa. Vaikka vain toinen puolisoista omistaisi asunnon, asuntoa koskeviin hallinta- ja luovutustoimiin on saatava myös toisen puolison suostumus ( siviililain 1320 pykälä).

2.5. Voiko toinen puoliso määrätä puolisoiden omaisuudesta yksin toista puolisoa sitovalla tavalla?

Asioissa, jotka eivät kuulu kotitalouteen liittyvien oikeuksien soveltamisalaan, yhteisen omaisuuden luovuttamiseen on saatava molempien puolisoiden suostumus. Tietyissä tapauksissa suostumuksen voi myöntää myös tuomioistuin ( siviililain 1377 pykälä). Jos suostumusta ei ole annettu, toinen puoliso voi pyytää kumoamaan luovutuksen (siviililain 1322 ja 1377 pykälä). Jos luovuttaminen tehdään korvauksetta, molempien puolisoiden on annettava siihen suostumuksensa. Muussa tapauksessa luovuttaminen katsotaan pätemättömäksi ( siviililain 1378 pykälä). Siviililailla säännellään myös petoksia, joilla rikotaan toisen puolison oikeuksia (siviililain 1391 pykälä).

Jommankumman puolison toteuttamat toimet sitovat toista puolisoa vain, jos toinen puoliso on antanut toimille nimenomaisen tai hiljaisen suostumuksensa. Muussa tapauksessa toimet voidaan kumota (siviililain 1322 pykälä), tai jos kyseessä on petos, ne voidaan mitätöidä (siviililain 1391 pykälä).

2.6. Kuka on vastuussa avioliiton aikana otetuista veloista? Mitä omaisuutta velkojat voivat käyttää velkojensa vastineena?

Jommankumman puolison henkilökohtaiset velat ovat kyseisen puolison vastuulla, ja velat voidaan periä vain kyseisen puolison henkilökohtaisesta omaisuudesta. Jos omaisuus ei ole riittävä, velkojat voivat kuitenkin periä velan myös kyseiselle puolisolle osoitetusta yhteisen omaisuuden osuudesta ( siviililain 1373 pykälä). Tässä tapauksessa omaisuuden yhteisomistus raukeaa ja puolisoihin sovelletaan erillisomistusjärjestelmää ( siviililain 1374 pykälä).

Yhteisestä omaisuudesta voidaan kattaa kustannukset, jotka liittyvät avioliittoon ( siviililain 1318 pykälä) ja perheen tarpeisiin, omaisuuden yleiseen hallintaan ja puolisoiden ammatin harjoittamiseen tai työn tekemiseen ( siviililain 1362 pykälä). Velat, jotka toinen puolisoista on ottanut käyttäessään kotitalouteen liittyviä oikeuksiaan, voidaan periä yhteisestä omaisuudesta, velallisen puolison henkilökohtaisesta omaisuudesta ja – toissijaisesti – toisen puolison henkilökohtaisesta omaisuudesta ( siviililain 1319 pykälä). Velkojat voivat aina vaatia saataviaan yhteisestä omaisuudesta (siviililain 1365 pykälä). Puolisolla, joka on maksanut yhteisen velan henkilökohtaisesta omaisuudestaan, on oikeus yhteisestä omaisuudesta maksettavaan korvaukseen ( siviililain 1364 pykälä).

Myös itsehallintoalueilla (alueilla) sovelletaan lakisääteisiä aviovarallisuusjärjestelmiä:

• ragonia: Alueella sovelletaan sopimusvapautta (Aragonian itsehallintoalueen siviililain 195 pykälä). Sovellettava järjestelmä – joko erillisomistus (203–209 pykälä) tai consorcial aragonés, joka vastaa yhteisomistusta – voidaan määrittää virallisena asiakirjana laadittavassa avioehtosopimuksessa. Jos sopimusta ei tehdä, sovelletaan consorcial aragonés -järjestelmää ( Aragonian itsehallintoalueen siviililain 210–270 pykälä).
• Katalonia: Jos sopimusta ei ole tehty, sovelletaan erillisomistusjärjestelmää (Katalonian siviililain 231-10 pykälä). Sitä säännellään Katalonian siviililain 231-11–231-30 pykälällä.
• Baleaarit: Jos sopimusta ei ole tehty, sovelletaan erillisomistusjärjestelmää ( Baleaarien siviililain 67 pykälä).
• Navarra: Puolisot voivat määrittää järjestelmäksi erillisomistuksen tai yleisen yhteisomistuksen. Jos sopimusta ei ole tehty, sovelletaansociedad familiar de conquistas ‑järjestelmää eli yhteisomistusjärjestelmää, joka vastaa siviililaissa säädettyäsociedad de gananciales -järjestelmää ( Navarran säädöskokoelman laki nro 82).
• Baskimaa: Baskimaan itsehallintoalueen siviililain 93-111 pykälän nojalla puolisot voivat vapaasti tehdä avioehtosopimuksen. Jos sopimusta ei ole tehty, sovelletaan alueellista järjestelmää (comunicación foral) eli yleiseen yhteisomistukseen perustuvaa järjestelmää, jota säännellään Baskimaan itsehallintoalueen siviililain 93-111 pykälällä. Järjestelmän ulkopuolella olevissa kaupungeissa ja kunnissa ( Vizcayan alueellisen siviililain 6 pykälä) kuitenkin sovelletaan Espanjan yleistä lainsäädäntöä, eli jos sopimusta ei ole tehty, siviililaissa säädettyä sociedad de gananciales -järjestelmää.
• Galicia: Sovellettava varallisuusjärjestelmä määritetään avioehtosopimuksessa. Jos sopimusta ei ole tehty, sovelletaan sociedad de gananciales -järjestelmää (Galician itsehallintoalueen siviililain 171 pykälä).
• Valencia: Puolisoiden välisissä suhteissa sovelletaan täysimääräistä vapautta ja tasavertaisuutta. Puolisot voivat vapaasti tehdä avioehtosopimuksen. Jos sopimusta ei ole tehty, sovelletaan erillisomistusta ( Valencian aviovarallisuusjärjestelmästä annettu laki).

Print this topic

back to top