Puolisoiden lakisääteinen osuus määritetään aluksi perimysjärjestystä koskevan lain periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon kuolleen osapuolen perilliset. Jos kuolleella osapuolella on lapsia tai lastenlapsia, eloonjääneen puolison lakisääteinen osuus on neljäsosa kuolinpesästä ( siviililain 1931 pykälän 1 momentti). Jos kuolleella osapuolella ei ole lapsia tai lastenlapsia, puolison lisäksi lakisääteisiä perillisiä ovat hänen vanhempansa ja sisaruksensa ( siviililain 1925 pykälä). Tässä tapauksessa eloonjääneen puolison lakisääteinen osuus on puolet kuolinpesästä ( siviililain 1931 pykälän 1 momentti). Jos kuolleella osapuolella ei ole lainkaan vanhempia, sisaruksia, siskon- tai veljenlapsia tai isovanhempia, puoliso perii koko kuolinpesän ( siviililain 1931 pykälän 2 momentti).

Aviovarallisuusjärjestelmä voi vaikuttaa puolison varsinaiseen osuuteen toisessa vaiheessa:

• Kertyneiden tulojen yhteisomistuksen nojalla eloonjääneen puolison vaateeseen mahdollisen ylijäämän tasaamisesta vastataan korottamalla hänen lakisääteistä osuuttaan neljänneksellä kuolinpesästä ( siviililain 1371 pykälän 1 momentti). Jos kuolleella osapuolella on esimerkiksi lapsia tai lastenlapsia, eloonjäänyt puoliso perii puolet kuolinpesästä.
• Erillisomistusjärjestelmän nojalla puoliso perii vain lakisääteisen osuuden. Jos kuolleen osapuolen perillisenä on eloonjääneen puolison lisäksi myös lapsi / kaksi lastenlasta, puolison lakisääteistä osuutta kuitenkin korotetaan puoleen/kolmasosaan kuolinpesästä ( siviililain 1931 pykälän 4 momentti).
• Jos avioliitto purkautuu yhteisomistusjärjestelmässä jommankumman puolison kuoleman takia, kuolinpesäksi katsotaan kuolleen puolison osuus yhteisestä omaisuudesta. Eloonjääneen puolison perintö määritetään yleisten säännösten mukaisesti ( siviililain 1482 pykälä).

Puolisot voivat vapaasti valita vaihtoehtoisia järjestelyjä, joita sovelletaan perintöön jommankumman puolison menehtyessä, ja tehdä keskinäisiä säännöksiä sisältäviä sopimuksia (yhteisinä) testamentteina tai perintöä koskevina sopimuksina. Puolison menehtymisen jälkeen tehdyllä eloonjääneen puolison uudella testamentilla ei saa luovuttaa omaisuutta tavalla, joka ei vastaa yhteisen testamentin tai perintöä koskevan sopimuksen määräyksiä, jos puolisot ovat sopineet, että määräykset sitovat molempia puolisoja (eloonjääneen puolison uudessa testamentissa ei saa esimerkiksi luovuttaa puolisoiden omaisuutta sellaisten yhteisten jälkeläisten etujen vastaisesti, jotka on sitovien säännösten mukaisesti määritetty koko kuolinpesän perillisiksi toisen puolison menehtyessä, vrt. siviililain 2269 pykälä).

Print this topic

back to top