3.1. Mitä oikeuksia voidaan muokata sopimuksella, mitä ei? Minkälaisten erilaisten aviovarallisuusjärjestelmien välillä puolisot voivat tehdä valintansa?

Yhteisen omaisuuden järjestelmää voidaan muokata puolisoiden välisellä sopimuksella (CC:n 210 pykälä). Omaisuuden erottelua koskevan järjestelmän valinnasta voidaan säätää myös avioliittotodistuksessa (CC:n 162 pykälä).

Lainsäädännössä säädetään kahdesta konventionaalisesta omaisuusjärjestelmästä: omaisuuden erottelusta ja konventionaalisesta yhteisestä omaisuudesta.

Omaisuuden erottelua koskeva järjestelmä eroaa täysin lakisääteisestä järjestelmästä. Siinä kumpikin puoliso poikkeuksetta säilyttää oman omaisuutensa ja oikeuden käyttää ja hallita kaikkea ennen avioliiton alkua ja sen jälkeen hankittua omaisuutta. Puolisot vastaavat omista veloistaan omalla omaisuudellaan (CC:n 215 ja 217 pykälä).

Mikäli puolisot hankkivat omaisuutta yhdessä, tätä omaisuutta koskevat tavalliset yhteiseen omaisuuteen liittyvät säännökset.

Harvinaisempi konventionaalisen yhteisen omaisuuden järjestelmän muoto on muokattu versio lakisääteisestä yhteisen omaisuuden järjestelmästä. Puolisot voivat vapaasti määrätä sen sisällöstä. Hei eivät kuitenkaan saa

• tehdä yleisiä viittauksia lainsäädäntöihin tai tapoihin, jotka eivät koske heitä. Heidän on kuitenkin erikseen mainittava sen sopimuksen sisältö, jolla säädellään heidän välistä suhdettaan,
• sisällyttää konventionaaliseen yhteisen omaisuuden järjestelmään kohdan 2.1 luetelmakohdassa c, d ja e mainittua henkilökohtaista omaisuutta,
• poiketa yhteisen omaisuuden hoitoa ja osuuksien samanarvoisuutta koskevista säädöksistä sen omaisuuden osalta, jota lakisääteinen yhteinen omaisuus koskee (CC:n 210 pykälä).

Lainsäätäjä antaa myös mahdollisuuden perintörahastoon, vaikkei se olekaan osa konventionaalista järjestelmää ja vaikka se koskeekin vain tiettyä määriteltyä omaisuutta. Kyseinen rahasto voi olla olemassa yhteistä omaisuutta ja omaisuuden erottelua koskevan järjestelmän kanssa. Sen avulla jompikumpi puolisoista, molemmat puolisot tai kolmas osapuoli voi asettaa sivuun julkisesti rekisteröityjä kiinteistöjä tai irtaimistoa tai rahoitusinstrumentteja täyttääkseen perheen tarpeet. Kyseistä omaisuutta säädellään erityisellä säädöksellä, joka liittyy omaisuuden hoitoon. Omaisuutta ei koske sellaisten velkojen perintä, joista velkoja tietää, että ne on otettu muita kuin perheen tarpeiden täyttämistä varten (167 pykälä ja sitä seuraavat pykälät).

3.2. Mitkä ovat avioehtosopimuksen muotovaatimukset ja miten sopimus on laadittava?

Sopimus on tehtävä kahden todistajan läsnä ollessa, ja sen on oltava virallisesti oikeaksi todistettu asiakirja. Muussa tapauksessa se julistetaan mitättömäksi ja pätemättömäksi.

Omaisuuden erottelua koskevan järjestelmän valinnasta voidaan säätää myös avioliittotodistuksessa (CC:n 162 pykälä).

3.3. Milloin sopimus voidaan solmia ja milloin se tulee voimaan?

Sopimus voidaan tehdä milloin tahansa, joko ennen avioliiton alkua tai sen jälkeen. Jos sopimus tehdään ennen avioliiton alkua, se tulee voimaan avioliiton alkaessa. Jos se tehdään avioliiton alkamisen jälkeen, se tulee voimaan välittömästi.

Sopimus on täytäntöönpanokelpoinen kolmansien osapuolten osalta joka tapauksessa ainoastaan, mikäli avioliittotodistuksen reunassa on asiasta merkintä. Avioliittotodistus talletetaan maistraatin arkistoon (CC:n 162 pykälä).

3.4. Voivatko puolisot muokata voimassa olevaa avioehtosopimusta? Jos, millä ehdoilla?

Sopimusta voidaan muuttaa milloin tahansa virallisesti oikeaksi todistetulla asiakirjalla (CC:n 163 pykälä). 10 päivänä toukokuuta 1981 annetulla lailla nro 142 poistettiin edellytys siitä, että sopimuksen muuttamiseen tarvitaan tuomioistuimen hyväksyntä. Hyväksyntä tarvitaan edelleen ainoastaan sellaisiin sopimuksiin tehtäviä muutoksia varten, jotka on tehty virallisesti oikeaksi todistetulla asiakirjalla ennen 7 päivää toukokuuta 1981.

Print this topic

back to top