3 Miten puolisot voivat järjestää omaisuutensa hallinnan?
3.1. Mitä oikeuksia voidaan muokata sopimuksella, mitä ei? Minkälaisten erilaisten aviovarallisuusjärjestelmien välillä puolisot voivat tehdä valintansa?
Puolisoilla ei ole velvollisuutta olla lakisääteisen järjestelmän alaisia, vaan he voivat vapaasti tehdä henkilökohtaiseen tilanteeseensa sopivaksi muokatun avioehtosopimuksen.
Siviililaissa määritellään sopimusjärjestelmille seuraavat kolme keskeistä luokkaa:
- yhteisen omaisuuden järjestelmät,
- erotellun omaisuuden järjestelmät,
- yhteisiin ylijäämiin osallistumisen järjestelmä.
Kaikki sopimusjärjestelmät perustuvat periaatteeseen, jonka mukaan puolisoilla on vapaus ottaa käyttöön itse valitsemansa aviovarallisuusjärjestelmä. Valinnanvapautta tältä osin on kuitenkin rajoitettu tietyin tavoin, koska valinta on tehtävä tiettyjen periaatteiden mukaisesti.
Täten avioehtosopimus ei voi olla hyväksyttyjen moraaliperiaatteiden vastainen (CC:n 1387 pykälä), poiketa huoltajuutta, laillista hoitoa ja holhousta koskevista säännöistä (CC:n 1388 pykälä) tai lisätä mihinkään sopimukseen vaikutusta tai poistaa minkään sopimuksen vaikutusta siten, että lakisääteinen perintöjärjestys muuttuisi sen myötä (CC:n 1389 pykälä). Siviililain 212–226 pykälän säännösten kohtia on noudatettava kokonaan, lukuun ottamatta niitä, joissa säädetään aviovarallisuusjärjestelmien soveltamisesta.
Yhteisen omaisuuden järjestelmistä säädetään siviililain 1497 pykälässä ja sitä seuraavissa pykälissä. Puolisot voivat valita tietystä määrästä aviovarallisuusjärjestelmiä, joista tunnetuin on yleistä yhteistä omaisuutta koskeva järjestelmä, josta säädetään siviililain 1526 pykälässä. Yleisen yhteisen omaisuuden tapauksessa kaikki nykyinen ja tuleva kiinteä ja irtain omaisuus muodostaa osan yhteistä omaisuutta. Täten puolisoilla ei ole henkilökohtaista omaisuutta. Ainoana poikkeuksena on jo luonteeltaan jommallekummalle puolisolle kuuluva henkilökohtainen omaisuus. Kaikki puolisoiden velat ovat yhteisiä, ja molemmat puolisot vastaavat niistä yhdessä ja erikseen. Tämä koskee jopa velkoja, jotka jompikumpi puoliso on hankkinut ennen avioliittoa.
Erotellun omaisuuden järjestelmää säädellään siviililain 1536–1541 pykälällä. Tässä järjestelmässä puolisoilla ei periaatteessa ole yhteistä omaisuutta. Kaikki omaisuuteen kuuluvat asiat kuuluvat jommallekummalle puolisolle. Kumpikin puoliso säilyttää henkilökohtaisen omaisuutensa hoito-, nautinta- ja luovutusoikeudet ja on vastuussa kaikista hankkimistaan veloista riippumatta siitä, onko ne hankittu ennen avioliittoa tai sen aikana (CC:n 1536 pykälä). Ainoana poikkeuksena ovat jommankumman puolison kodin ylläpitoa tai lasten kasvattamista varten hankkimat velat.
Yhteisiin ylijäämiin osallistumisen järjestelmää säädellään siviililain 1569–1581 pykälällä. Kumpikin puoliso säilyttää henkilökohtaisen omaisuutensa hoito-, nautinta- ja luovutusoikeudet. Avioliiton aikana tämä järjestelmä toimii ikään kuin puolisot olisivat naimisissa erotellun omaisuuden järjestelmän mukaisesti. Järjestelmän purkamisen yhteydessä se taas toimii yhteisen omaisuuden järjestelmän tavoin (CC:n 1569 pykälä).
3.2. Mitkä ovat avioehtosopimuksen muotovaatimukset ja miten sopimus on laadittava?
Kaikki avioehtosopimukset on laadittava notaarin läsnä ollessa (CC:n 1394 pykälä). Tämän vuoksi on oleellista ottaa yhteyttä notaariin kyseisen asiakirjan laatimiseksi.
3.3. Milloin sopimus voidaan solmia ja milloin se tulee voimaan?
Avioehtosopimus voidaan laatia joko ennen avioliittoa tai sen aikana. Jos avioehtosopimus laaditaan ennen avioliittoa, sopimus voi tulla voimaan vasta avioliiton alkamispäivänä (CC:n 1395 pykälä). Jos avioehtosopimus laaditaan avioliiton aikana, se tulee osapuolten välillä voimaan notaarin vahvistaman asiakirjan päivämäärästä alkaen (CC:n 1397 pykälän 2 momentti).
3.4. Voivatko puolisot muokata voimassa olevaa avioehtosopimusta? Jos, millä ehdoilla?
Kun sopimukseen perustuva tai lakisääteinen aviovarallisuusjärjestelmä on ollut voimassa kaksi vuotta, puolisot voivat tehdä notaarin vahvistamalla asiakirjalla ja tiettyjen rajoitusten rajoissakyseiseen järjestelmään mitä tahansa mielestään asiaankuuluvia muutoksia tai vaihtaa järjestelmää kokonaan (CC:n 1397 pykälän 1 momentti).