Avioliitto-oikeuden mukaisesti: jos avioehtosopimuksessa tai sen tarkistusasiakirjassa ei toisin määrätä, yhteinen omaisuus jaetaan tasan. Eloon jäävällä puolisolla on tällöin joka tapauksessa yhteisen omaisuuden yhden puoliskon täysi omistus.
Perintöoikeuden mukaisesti yhteisen omaisuuden toisen puolikkaan omistus siirtyy myös kokonaan eloon jäävälle puolisolle, jos lapsia ei ole. Jos lapsia on, tällöin toinen puolikas siirtyy ainoastaan lapsille. Eloon jäävä puoliso säilyttää kuitenkin nautintaoikeuden yhteisen omaisuuden tähän puolikkaaseen. Avioehtosopimukseen voidaan myös sisällyttää erityislausekkeita, joilla varmistetaan, että eloon jäävä puoliso säilyttää erikoisasemansa kuoleman jälkeen (Art. 1457 - 1460 CC).

Eloon jäävä puoliso saa myös erityissuojan perintöoikeuteen nähden. Siten perinnön vähimmäisosuus (lakiosa) väistämättä siirtyy eloon jäävälle puolisolle, lapsille ja edesmenneen isälle ja äidille. Eloon jäävä puoliso saa aina kuitenkin vähintään nautintaoikeuden perintövarallisuuden toiseen puolikkaaseen. Tämä puolikas sisältää vähintään nautintaoikeuden yhteisenä asuntona toimineeseen kiinteään omaisuuteen ja siellä olevaan kotitalousvarallisuuteen (Art. 745bis ja 915bis CC).

Perintöihin liittyvää lakiosaa koskevat määräykset muuttuvat 01.09.2018. Tästä päivästä lähtien perinnönjättäjän isä ja äiti eivät enää ole oikeutettuja lakiosaan. Uudessa laissa säädetään myös, että jäämistöstä puolet muodostaa muuttumattoman “vapaasti määrättävissä olevan osan” [quotité disponible] (joka ei ole sama kuin lakiosa), mikä merkitsee, että lasten lakiosan suuruus lasketaan uudella tavalla – heillä on oikeus pienempään osuuteen kuin syyskuuhun 2018 asti voimassa olevan järjestelmän mukaan. Eloon jäävän puolison suoja pysyy entisellään.

Print this topic

back to top