Puolisot ovat toistensa perillisiä sovellettavasta aviovarallisuusjärjestelmästä riippumatta. Esimerkiksi yhteisomistusjärjestelmän yhteydessä eloonjäänyt puoliso pitää osuutensa, joka vastaa puolta yhteisestä omaisuudesta, ja saa asianmukaisen osuuden kuolleelle puolisolle kuuluneesta yhteisestä omaisuudesta. Jos testamenttia ei ole laadittu, kuolleen osapuolen lapset ja puoliso ovat lainsäädännön nojalla ensisijaisia perillisiä, jotka saavat perinnöstä tasapuoliset osuudet. Eloonjääneellä puolisolla on kuitenkin oikeus osuuteen, jonka on oltava vähintään neljäsosa koko kuolinpesästä. Jos kuolleella osapuolella ei ole jälkeläisiä, perintö annetaan eloonjääneelle puolisolle ja kuolleen osapuolen vanhemmille. Jos jompikumpi kuolleen osapuolen vanhemmista on menehtynyt ennen perinnönjakoa, perinnön se osa, johon kuolleella vanhemmalla olisi ollut oikeus, jaetaan tasapuolisesti kuolleen puolison sisarusten kesken. Eloonjääneen puolison osuus perinnöstä on puolet kuolinpesästä, jos hän on perillinen kuolleen osapuolen vanhempien, sisarusten ja kuolleen osapuolen sisarusten jälkeläisten kanssa. Jos kuolleella osapuolella ei ole jälkeläisiä, vanhempia, sisaruksia tai sisarusten jälkeläisiä, koko kuolinpesä annetaan eloonjääneelle puolisolle (siviililain 931–933 pykälä).

Eloonjääneellä puolisolla ja muilla kuolleen osapuolen sukulaisilla, jotka ovat eläneet puolisoiden kanssa ennen kuolleen osapuolen menehtymistä, on oikeus jatkaa asunnon ja sen irtaimiston käyttöä edeltävää vastaavalla tavalla kolmen kuukauden ajan perinnönjaosta (siviililain 923 pykälän 1 momentti).

Print this topic

back to top