5 Mitkä ovat avioeron/asumuseron vaikutukset?
5.1. Miten omaisuus (oikeudet in rem) jaetaan?
Aviovarallisuuden yhteisomistus raukeaa avioerotilanteessa. Jos puolisot ovat menneet laillisesti naimisiin, kumpikin puoliso saa uudelleen haltuunsa erillisen omaisuutensa (siviililain 1467 pykälä). Yhteinen omaisuus jaetaan puoliksi puolisoiden kesken (siviililain 1475 pykälä). Ennen omaisuuden jakamista määritetään osuus (siviililain 1468 pykälä), joka on suoritettava yhteisestä omaisuudesta kummallekin puolisolle (siviililain 1433 pykälä) tai joka toisen puolisoista on suoritettava yhteiseen omaisuuteen (siviililain 1437 pykälä). Jos puoliso on velallinen, hänen osuuttaan jaettavasta yhteisestä omaisuudesta pienennetään. Jos puoliso on velkoja, hän voi vaatia saatavansa yhteisestä omaisuudesta.
5.2. Kuka on vastuussa veloista avioeron/erilleen muuttamisen jälkeen?
Avioeron jälkeen puolisot ovat edelleen vastuussa avioliiton aikana otetuista erillisistä veloistaan. Puoliso, joka on tehnyt sopimuksen yhteisestä velasta, on täysimääräisesti vastuussa kyseistä velasta (siviililain 1482 pykälä). Toinen puoliso on vastuussa puolesta velasta, mutta häneltä ei voida periä määrää, joka on hänelle osoitetun omaisuuden arvoa suurempi (siviililain 1483 pykälä).
5.3. Voiko toinen puoliso vaatia toiselta puolisolta avio-oikeuden alaisen omaisuuden esinekohtaisen jaon lisäksi erityistä tasausmaksua rahassa?
Jos yhteinen omaisuus ositetaan, kaikki toiselle puolisolle tai yhteiseen omaisuuteen suoritetut korvaukset otetaan huomioon (katso 5.1 kohta edellä)
5.3.1. Jos aviovarallisuusjärjestelmä on omaisuuden yhteisyyden säästön järjestelmä, niin miten säästö on jaettava puolisoiden kesken?
- Onko korvaus maksettava rahana vai voiko sen suorittaa osoittamalla toiselle puolisolle säästöä vastaava osa omaisuudesta?
- Miten korvaus arvostetaan?
- Mikä on tasausmaksun määrä?
- Missä menettelyssä korvauksen suuruudesta päätetään?
Tuloylijäämän yhteisomistusjärjestelmässä omistusoikeudet tai omaisuus eivät ole yhteisiä. Kun järjestelmä puretaan, puoliso, jolle on kertynyt vähemmän varallisuutta, voi vaatia toiselta puolisolta tasinkoa. Hänellä ei ole oikeutta saada tasinkoa luontoissuorituksena, elleivät molemmat puolisot muuta sovi tai tuomioistuimen tuomiolla muuta säädetä (siviililain 1576 pykälä). Tämä tasinkovaade koskee puolta kunkin puolison järjestelmän voimassaolon aikana kertyneen varallisuuden erotuksesta (siviililain 1575 pykälä), kun huomioon otetaan puolisoiden alkuperäinen omaisuus ja lopullinen omaisuus (siviililain 1570–1574 pykälä). Samat säännöt pätevät, jos pariskunta on valinnut uuden vaihtoehtoisen ranskalais-saksalaisen varallisuussuhteen. Tasinkoa voidaan hakea enintään kolmen vuoden kuluttua järjestelmän purkamisesta (siviililain 1578 pykälän 4 momentti).
5.3.2. Jos puolisoiden aviovarallisuusjärjestelmä on muu kuin omaisuuden yhteisyyden säästön järjestelmä, miten omaisuus jaetaan?
Yhteisyyttä tai yhteistä omaisuutta ei ole enää omaisuudenjakojärjestelmässä. Puolisot voivat kuitenkin pitää niistä kirjaa keskenään, varsinkin jos yhden puolison omistamat varat ovat auttaneet rikastuttamaan toista.