5 Mitkä ovat avioeron/asumuseron vaikutukset?
5.1. Miten omaisuus (oikeudet in rem) jaetaan?
Avioerotilanteessa aviovarallisuusjärjestelmä raukeaa avioerohakemuksen jättämispäivänä, elleivät puolisot pyydä avioeropäätöksen tekevää tuomioistuinta tai viranomaista vahvistamaan, että varallisuusjärjestelmä on rauennut de facto asumuseron voimaantulopäivänä (siviililain 385 pykälä). Tässä tapauksessa yhteinen omaisuus jaetaan puolisoiden sopimuksen mukaisesti, tai jos sopimusta ei ole tehty, tuomioistuimen päätöksen mukaisesti. Jakaminen on vahvistettava tuomioistuimen päätöksellä tai notaarin antamalla virallisella asiakirjalla (siviililain 320 pykälä). Lakisääteisen tai perinteisen yhteisomistuksen osalta yhteinen omaisuus jaetaan seuraavasti: kumpikin puolisoista saa oman henkilökohtaisen omaisuutensa, ja yhteinen omaisuus jaetaan puolisoiden kesken velkojen vähentämisen jälkeen. Puolisoiden osuudet määritetään sen perusteella, missä määrin kyseinen puoliso on osallistunut yhteisen omaisuuden hankkimiseen ja yhteisten velvollisuuksien täyttämiseen (siviililain 357 pykälä). Kumman tahansa puolison kotitaloustyöt ja lasten kasvattaminen katsotaan osallistumiseksi avioliiton kustannuksiin (siviililain 326 pykälä).
5.2. Kuka on vastuussa veloista avioeron/erilleen muuttamisen jälkeen?
Avioeron yhteydessä velat jaetaan puolisoiden välisen sopimuksen mukaisesti. Muussa tapauksessa tuomioistuin päättää velkojen jakamisesta.
5.3. Voiko toinen puoliso vaatia toiselta puolisolta avio-oikeuden alaisen omaisuuden esinekohtaisen jaon lisäksi erityistä tasausmaksua rahassa?
Jos puolisolle osoitettu omaisuus on yhteistä omaisuutta jaettaessa suurempi kuin osuus, johon hänellä olisi oikeus ottaen huomioon hänen osallistumisensa kyseisen omaisuuden hankkimiseen, toisella puolisolla on oikeus saada tasinkoa. Lisäksi puoliso, joka ei ole syyllinen avioeroon ja jolle aiheutuu haittaa avioliiton purkamisesta, voi vaatia korvauksia toiselta puolisolta. Jos kantajana olevan puolison elintaso heikkenee merkittävästi avioeron seurauksena, avioliitto on kestänyt vähintään 20 vuotta ja avioero on määrätty yksinomaan vastaajana olevan puolison toimien seuraamuksena, kantajana olevalla puolisolla on oikeus tätäkin suurempaan korvaukseen (siviililain 388 ja 390 pykälä).
