8 Mitä laki määrää rekisteröityneiden ja rekisteröimättömien parien omaisuudesta?
Lailla nro 3719/2008 otettiin käyttöön käsite vapaata parisuhdetta koskevasta sopimuksesta. Ainoastaan täysi-ikäiset heteroseksuaalit voivat tehdä tämän sopimuksen. Tällaisen vapaata parisuhdetta koskevan sopimuksen laatimista ja purkamista koskevat ehdot ja muotovaatimukset annetaan 1–13 pykälässä, joilla myös säädellään osapuolten varallisuussuhteita, elatusmaksuja ja lasten huoltamista. Lisäksi määrätään näihin sopimuksiin perustuvista perintöoikeuksista. Kyseiset sopimukset on laadittava siten, että ne ovat virallisesti oikeaksi todistettuja asiakirjoja.
Kyseisen lain 6 pykälässä annetaan erikseen seuraavat vaihtoehdot:
- Jos osapuolet eivät lisää vapaata parisuhdetta koskevaan sopimukseen erityisiä asiaa koskevia määräyksiä, heitä koskee sopimuksen voimassaolon aikana omaisuuden erottelua koskeva varallisuusjärjestelmä sekä ennen sopimusta hankitun omaisuuden että sopimuksen voimassaolon aikana hankitun omaisuuden osalta tai
- osapuolet voivat määrätä vapaata parisuhdetta koskevassa sopimuksessa, että kaikki sopimuksen voimassaolon aikana hankittava omaisuus kuulu heille yhdessä yhtä suurina osuuksina, tai
-
osapuolet voivat määrätä sopimuksessa, että jos se puretaan, kukin osapuoli voi vaatia toiselta osapuolelta sopimuksen voimassaolon aikana hankittua omaisuutta, mikäli hän on edistänyt sen hankintaa. Edunsaajan perilliset eivät voi tehdä omaisuutta koskevaa vaadetta, eikä vaadeoikeutta voida luovuttaa heille tai määrätä heille perinnöksi. Vaade voidaan kuitenkin tehdä velallisen perillisten osalta. Vaadetta ei voida tehdä sen jälkeen, kun kaksi vuotta on kulunut sopimuksen purkamisesta.
Eloonjäävän osapuolen lakisääteisten tai testamenttiin perustuvien perintöoikeuksien osalta 11 pykälässä (pakollista lainsäädäntöä koskeva säännös) säädetään seuraavaa:
- Jos vapaata parisuhdetta koskeva sopimus puretaan jommankumman osapuolen kuoleman takia, eloonjäävällä osapuolella on lakisääteinen perintöoikeus yhteen kuudennekseen kuolinpesästä, mikäli perillisenä on lapsia, yhteen kolmannekseen kuolinpesästä, mikäli perillisenä on muihin perillisryhmiin kuuluvia perillisiä, ja koko kuolinpesään, mikäli kuolleella osapuolella ei ole sukulaisia, joita voitaisiin pitää lakisääteisinä perillisinä.
- Kuolleen osapuolen testamentissaan määräämästä huolimatta eloonjääneellä osapuolella on oikeus lakisääteiseen osuuteensa omaisuudesta. Tämä vastaa puolta hänelle kuuluvasta lakimääräisestä perintöosasta.
- Rekisteröimättömien parisuhteiden omaisuuteen liittyvien oikeuksien säätelystä ei ole annettu säädöksiä.